Nurina kesäreuhkan/vaalennettujen hiusten elvyttämisestä oli tapetilla tämän neidin arjessa, mutta ei enää ! Äiti ja kaverini S puhuivat ja suostettelivat että leikkaisin tukan ylipitkäksi polkaksi (kuulema sopisi näihin kasvoihin). Minähän en niin radikaalia haluaisi, en missään nimessä !!
Parahin äitini reippaana ja aikaansaavana naisena lupasi että voisi leikata "vähän huonojalatvoja pois", mutta toisin väki.. Painajainen kävi toteen kun äiti täytti 10 cm hiussuiroa ja kysyi että ottaisiko hän vielä enemmän. Olin itkeä verta mutta kyllä tähän lyhyempäänkin malliin tottuu, toivottavasti..Sunnuntaina on tiedossa vielä kutrien sävyttäminen jonka kylläkin tekee ihan alan ammattilainen eikä äitini.
Nytpähän ainakin saa tukka kasvaa nopeammin ilman niitä hamppuja.
Nyt vaan pitää syödä tukka-ystävällistä pöperöö niin saan mielenrauhani takaisin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti