hey ho, here she goes !

puhelin ladattu täyteen musiikkia (+ autoon pakattu hätä-varalle myös Miina ja Manu-KASETTEJA), kaikki oleellinen on saatu painettua pieneen viikonloppu-kassiin ja kartta ja navigaattori katsastettu.

Huomenna lähden viettämään kamuilu-viikonloppua Camillalle, Satakuntaan. Matka tulisi tälläkertaa taittaa omalla autolla eikä VR:n vanhanliiton junilla. Oon ihan tosi onnesta soikeena, kun pääsen taas mun suosikki-luokkakamun hoteisiin <3 

Vähän kyllä jännittää, se on pakko tunnustaa. Olen nimittäin koko universumin huonoin suunnistaja. Kaikkeen olen varustautunut, eli puhelin on ladattu ja kartat varattu ja isiltä kuultu kaikki ajo-ohjeet jos käy pahakin kämmi ajamisen suhteen että löydänkin itseni esim. Raumalta. Noh, kaikki ressi ajamisesta olkoon huomisen murhetta ! 

Kivat ja ihanat viikonloput kaikille <3

saapuisit jo, talvi !

Olen tässä vähän livistänyt etätehtävien teosta selailemaan viimetalvisia kuvia Lapin reissulta. Mihun kai iski se "lapin hulluus" kun jokin siinä paikassa viehättää niin paljon että voisin tänäkin talvenä lähteä alkukeväästä pois täältä hämeestä lapinlääniin ihailemaan tuntureita ja sitä ihanaa lunta!

Oon todellinen talvi-ihminen. En tykkää keväästä tai kesästä, mutta syksy ja talvi on ihan ykköslemppareita. Johtuu varmaan suurelti siitä että mulla on astma ja tosi paha siitepölyallergia mutta ei se ääripään - 30 asteen pakkanenkaan ole hyväksi meikäläisen keuhkoille. Siispä tulevaksi talveksi:sopivia pakkasia ja lunta tänne etelä-suomeen, Kiitos (:

(Sorrun  tähän nyt, mutta kumpa mulla olisi vielä noin pitkät hiukset kun tossa kuvassa...)

RUMA-päivä

ilman meikkiä ja haalarissa-luonnon lapsi 

Traditioksi omassa elämässä on kehkeytynyt: yksi "ruma"-päivä viikkoa kohden. Tänään oli siis se päivä.

Haalarissa hengailua, hyvää ruokaa, tulevaan viikkoon valmistautumista ja toimettomana lojumista.

Eilinen ilta meni ihan käsille, kun niskan-ja kallonpohjan lihakset jumiutuivat niin kovasti torstaisesti niksauttelusta että en kykenyt edes pitämään päätä tyynyllä. Sattui: kasvoihin, niskaan ja päähän (cool, isäni oli valmis viemään "isin vauvan" ensiapuun Hämeenlinnaan). Ihmeen kaupalla olo helpotti heti kun nappasin särkylääkettä naamariin, mutta lääkkeiden vaikutuksesta menin niin tokkuraiseksi ettei minusta enää ollut mihinkään muuhun kuin nukkumaan. Vieläkin on vähän tökerö-olo, mutta eiköhän se tästä. 

Kummaa pikkuvaivaa on ollu koko ajan siitä alkaen kun koulu alkoi, onneksi syysloma ei ole enää kaukana (:

ps. Kivaa tulevaa viikkoa kaikille !!

don't You worry child

Syksyä ei voi olla hehkuttamatta liikaa. Paljon kauniita värejä ja ne lehdet jalkakäytävillä <3 I LOVE !! (okei siis kahlasin lehtikasoissa/koirankakoissa kun kävelin koululta keskustaan, tosi kypsää.)

Tänään olin homeopaattisella osteopaatilla niksauteltava, jotta selkä ja niskahartiat aukei ja niin kävi ! Suosittelen kaikille lämpimästi naksauttelua vaihtoehdoiksi hieronnoille (: 

Huomenna olisi tiedossa lääkehoidon tentti ja illasta keilausta, kiva alottaa viikonloppu välillä muulla tavalla kuin nukkumalla haalarissa kotisohvalla jo ennen salkkareita. 

Ps. Oikein kivaa alkavaa viikonloppua kaikille !

tahdon vain: marjapuuroa ja puuterin, kiitos

Tunika, Cubus 

Luottokorot: 12 cm, Kookenkä

Muutaman viikon päästä siis olemme menossa perheeni kanssa häihin vieraiksi ja mitä vähemmän päiviä on kyseisiin juhliin niin sitä suuremmasta vaakekriisistä on kyse.

Plan A.) Polvi pituinen mekko, jossa olkapäät peittävät hihat.

Plan B.)Vaaleanruskeat pillihousut ja vaaleanpunainen pitkähihainen tunika. 

Mekkoa en saanut, joten olen alkanut harkitsemaan josko Lempäälästä kannetut Mangon ja Cubuksen ihanuudet voisivat sittenkin olla pelastukseni. 

mutta juoksemista älä lopeta

Näin kesän laiskottelujen jälkeen on taas hyvä ottaa itseään niskasta kiinni ja sitoa lenkkarit ruseteille sillä tästä se taas alkaa: Lenkkeily, juokseminen ja intervallit !

Hyvän alun jälkeen olen taas niin endorfiinikoukussa etten voi jättää yhtäkään ulkoilupäivää väliin. 

(must on tullu urheiluhullu, taas)

Ihaninta tässä koko hömpässähän on se että vielä toistaiseksi ulkona saa kirmailla ilman sadetakkia tai villasukkia (:

Tavoitteena olisi kaiken kestävyys- ja liikkuvuusliikunnan keskellä päästä tekemään lihashuoltoa ihan kuntosalille saakka. Kroppa balanssiin ja mieli virkeäksi (:

Viikonloppuna tuli reissailtua ideaparkkiin. Tavoitteena oli saada mekko isäni ystävän häihin, mutta löysin muuta kuin sen perhanan mekon..aika klassikko ?

Ehkä tästä vaatekriisistä selvitään !

I'm glad

Paikka jossa asun on kaikin puolin rauhallinen ja lapsiperheille ihanteellinen paikka, mutta käsitykseni käytöstavoista ja kunnioituksesta muuttui viikolla täysin. 

Olin lenkillä ja kotiin päästyäni oli siskot ja äiti pihalla huolestuneet ilmeet kavoillaan:

Kotiimme oli kesken torstai iltapäivän tullut humalainen mies, joka oli vain kävellyt taloon sisään sillä aikaa kun nuorempi siskoni oli käymässä naapurissa.

Äidin tullessa kotiin oli mies istunut keittössämme virtaisissa housuissaan ja kertonut että hänet oli "ryöstetty". Äiti oli puhunut miehen pihalle jonka jälkeen mennyt naapuriin soittamaan poliisit. Onneksi mitään ei oltu viety, mutta mies oli jättänyt ulko-oven auki jonka seurauksena olivat meidän sisäkisut lähteneet karkuteille.

Niin että mitä ? Luulin että näin käy vain jenkeissä mut eihei kyllä Janakkalassa puistokemistitkin ovat ilmeisen epämääräistä ja röyhkeää sakkia..

Nyt kaikki on kuitenkin OK ja kisut kotona. 

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

myy

oh dear

"Tahdon tehdä sulle kampauksen !"

deep sea, baby

Taudista tai siis patista ollaan pääsemässä eroon, thank God ! Ärhäkästi tulehtunut imusolmukehan se vain olikin, heh. Nyt voin huokasita helpotuksesta ja keskittyä nauttimaan arjen pyörityksestä (lue: rillit huurussa pakestamista etätenttien sun muiden kanssa). 

Parille viikonlopulle olenkin varannut aikaa super-ihanille mimmeille ! Ikävä olikin jo päässyt yllättämään..

ps. Rakastan tota venerantaa.

putkisukka

Tieto lisää tuskaa, eikö vain ? Niin ainakin väitetään ja kyllä niinhän se juuri on. Ainakin näin lähes valmiina sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena näin voin sanoa. 

 Eilinen ilta oli romahduttaa koko tajuntani. 

Jokaisen nuoren ihmisen pahin painajainen; löytää omasta kropastaan jotakin sellaista mikä sinne ei todellakaan kuulu. Löytöni oli kainalossa oleva aristava patti. Ja skeptikkona ja ikuisena realistina tajusin heti että voi PA*** !? MULLA ON IHAN VARMASTI SYÖPÄ ?

Sain yksityisestä sairaanhuolosta heti täksi aamuksi ajan. 

Yöllä en nukkunut juuri lainakaan sillä aina kun suljin silmäni näin itseni hiuksettomana makaamassa keskussairaalassa vaalenpunaisessa yökkärissä putkisukat rullalla. 

Onneksi näin ei luultavasti tule tapahtumaan sillä kaiken kauhun ja itkun jälkeen lääkä sanoi ilman että oli nähnyt koko pattia, että se olisi vain tulhetunut ihohuokonen. (JAAAAA ???, kun eihän se edes ole mikään FINNI ?, haloo !!!! (pakonomainen kyseenalaistaminen)).  

Lääkäri määräsi antibiottikuurin, that's it. (MITÄ ?!) Tästä diagnoosista huolimatta olen hieman huolissani, kun ei lääkäri antanut edes lähetettä verikokeisiin, hmm... no, ehkä hän tietää mitä tekee. 

Siispä syön kiltisti kuurin kokonaan kera maitohappojen. 

Nyt vain odottelemaan ihmelääkkeiden vaikutusta ( :